Mitä on rogaining?

Lajimääritelmä

Rogaining on joukkuelaji, jossa on tavoitteena kerätä määräajassa mahdollisimman paljon pisteitä. Pisteitä saa löytämällä maastosta rasteja, jotka on merkitty karttaan. Suoritus jakaantuu kahteen osaan: reitinsuunnitteluun ja suunnistukseen. Molemmat pitää toteuttaa annetussa määräajassa.

Lajin luonne

Rogainingin olennaisimmat, tavallisesta kilpasuunnistuksesta erottavat piirteet ovat:

  • reitinsuunnittelu, jolle on varattu erillinen aika ennen suunnistustehtävää
    (Jos erillistä suunnitteluaikaa ei ole, on kyse pistesuunnistuksesta – tai ”pikarogainingista”.)
  • eteneminen joukkueena
  • rastien hakeminen vapaasti valittavassa järjestyksessä
  • määräaika
  • tuloksen ratkaisee pistemäärä (ajalla on merkitystä vain, jos ylittää määräajan tai saa saman verran pisteitä kuin toinen joukkue)

Onko rogaining siis tiukkaa kilpaurheilua?

Joillekin on, ainakin joissakin kilpailuissa. Useimmille se on kuitenkin kuntoliikuntaa, joka tarjoaa poikkeuksellisen kiinnostavia älyllisiä haasteita ja hienoja luontoelämyksiä. Rogaining-tapahtumissa on tyypillisesti rento ja epäkilpailullinen tunnelma.

Kilpasuunnistuksesta rogaining eroaa aiemmin mainittujen asioiden lisäksi myös siinä, että hyväksytyn suorituksen saa, vaikkei löytäisi kuin yhden rastin. Lisäksi rastit sijoitetaan yleensä helppoihin tai helpohkoihin paikkoihin, kuten mäkien huipuille ja järvien rannoille. Usein ratamestari pyrkii etsimään nimenomaan maaston hienoimmat paikat.

Mistä ihmettä lajin nimi ”rogaining” tarkoittaa?

Nimi tulee lajin ensimmäiset säännöt Australiassa 1970-luvulla laatineiden Rod, Gail ja Neil Phillipsin etunimistä.

Mitä rogaining on suomeksi?

Virallisesti se on rogaining. Sanan voi Suomessa lausua kuten se kirjoitetaan. Joskus puhutaan myös vain rogasta ja rogaajista.

Jos haluaa kuvata lajia tuntemattomalle, osuvin ilmaus lienee retkisuunnistus.

Mitä rogainingiin osallistuvan pitää osata?

Suunnistaa (tai löytää tiimikaveri joka osaa). Rogaining-suunnistus on tyypillisesti helpompaa kuin kilpa- ja kuntosuunnistus. Varsinkin pidemmissä rogaining-tapahtumissa käytetään usein suunnistuskarttoja suuripiirteisempiä ”peruskarttoja”, jolloin rastit pitää sijoittaa selkeämpiin paikkoihin ja paremmin näkyville.

Rogainingissa suunnistamista helpottaa myös se, että mukana on vähintään yksi kaveri, ja reittejä saa miettiä rauhassa ennen suunnistustehtävän alkamista.

Miksei saa rogainata yksin?

Lajin säännöissä on katsottu, että tiimityöskentely on olennainen osa rogainingin luonnetta. Tiimikaverit ovat tietysti ennen kaikkea tärkeä turvallisuustekijä, kun liikutaan pitkiä matkoja maastossa, mutta ryhmätyöskentely lisää lajiin myös yhden lisäulottuvuuden esimerkiksi tavalliseen suunnistukseen verrattuna. Ja onhan maastossa muutenkin kiva liikkua hyvässä seurassa.

Minkälaisia sarjoja rogainingissa on?

Tapahtumasta riippuen sarjoja on yksi tai useampia. Sarjajako voi perustua kilpailun kestoon ja osallistujin sukupuoleen sekä ikään. Lisäksi mukana voi olla sarjoja eri liikkumismuodoille.

Esimerkki 1:

  • 4 h tossu
  • 8 h tossu
  • 4 h fillari

Esimerkki 2:

  • 3 h Miehet
  • 3 h Naiset
  • 3 h Sekasarja
  • 6 h Miehet
  • 6 h Naiset
  • 6 h Sekasarja

Esimerkki 3:

  • 24 h Miehet yleinen
  • 24 h Miehet yli 40–50 v.
  • 24 h Miehet yli 50 v.
  • 24 h Naiset yleinen
  • 24 h Naiset yli 40–50 v.
  • 24 h Naiset yli 50 v.
  • 24 h Sekasarja yleinen
  • 24 h Sekasarja yli 40–50 v.
  • 24 h Sekasarja yli 50 v.

Mitä rogaining-tapahtumassa tapahtuu?

Yleensä ensin käydään ilmoittautumassa (vahvistamassa, että aiotaan lähteä maastoon) ja noutamassa mahdollinen kilpailumateriaali kuten numerolaput.

Varsinainen suoritus alkaa, kun osallistujille jaetaan kartat ja reitinsuunnittelu käynnistyy. Suunnitteluun varattava aika voi etukäteen tuntua pitkältä, mutta usein lopussa tulee silti kiire. Reitin suunnittelua vaikeuttaa muun muassa se, että rastit ovat eriarvoisia, eli niistä saa erisuuruisen pistemäärän.

Reitinsuunnittelun jälkeen siirrytään lähtöpaikalle, joka on yleensä jollain tavalla aidattu tai muuten rajattu alue kuten pallokenttä. Ennen lähtöalueelle siirtymistä tehdään yleensä lähtöleimaus. Ajanotto ei kuitenkaan ala lähtöleimauksesta, vaan ennalta ilmoitettuna määräaikana. Yleensä kaikki sarjat lähtevät samaan aikaan, mutta joissain tapauksessa eri sarjoilla on omat lähtöaikansa.

Yhteislähdön jälkeen on tapahtumasta riippuen 1–24 tuntia aikaa etsiä rasteja. Jos maaliin tulee hieman määräajan jälkeen, vähentää jokainen alkava minuutti joukkueen saamia pisteitä. Jos määräajasta myöhästyy paljon (tyypillisesti 30 minuuttia tai enemmän), ei joukkue saa ollenkaan tulosta. Suunnistettaessa pitää siis toistuvasti varmistaa, että ehtii maaliin ajoissa.

Maaliintulon jälkeen tapahtumapaikalla on yleensä peseytymismahdollisuus ja monesti myös ruokailu. Voittajille jaetaan yleensä palkinnot ja usein niitä arvotaan myös kaikkien osallistujien kesken.

Käytetystä leimaus- ja tulosjärjestelmästä riippuen joukkueen tulos saadaan joko välittömästi maaliintulon jälkeen tai myöhemmin. Oma tulos kannattaa aina tarkistaa, sillä joskus leimausjärjestelmissä voi esiintyä häiriötä – tai sitten osallistuja on voinut itse epäonnistua leimauksessa. Epäonnistuneen leimauksen voi ainakin vähemmän kilpailullisissa tapahtumissa saada korvattua jollain muulla todisteella kuten sykemittariin tallentuneella gps-jäljellä.

Mitä tarkoittaa leimaaminen?

[TULOSSA]

Minkälaisia rasteja rogainingissa käytetään?

[TULOSSA]

Miten tapahtumaan kannattaa valmistautua?

[TULOSSA]

JATKUU…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: